Lieskojen loimussa
Tuli on ihmiskunnan vanhimpia keksintöjä, mutta silti yhtä kiehtova nykyisin. Sen avulla on tehty lasia, keramiikkaa ja metallia. Tulen käyttö on nykyään harvinaisempaa ja usein erikoistilanteisiin varattua. Juuri sen harvinaisuus ja alkukantaisuus herättävät huomion ja pysäyttävät ohikulkijan. Sen jatkuvasti muuttuva muoto vangitsee katseen ja vaara tuntu virittää tunnelman. 1
Perinteiset tulijuhlat
Tulet symboloivat uuden alkua, valoa ja vapautta. Tärkeintä juhlatulissa on kuitenkin niiden ääreen yhdessä kerääntyminen.
Tulien polttaminen liittyy läheisesti moniin perinteisiin juhlapäiviin. Juhlatulilla on karkotettu pahoja henkiä, pahoja voimia tai petoja, joiden häätämiseksi pidettiin usein myös kovaa melua. Tulien uskottiin myös ehkäisevän hallaöitä, näyttävän enteitä, puhdistavan ja karkaisevan. Ne symboloivat uuden alkua, valoa ja vapautta. Tärkeintä juhlatulissa on kuitenkin niiden ääreen yhdessä kerääntyminen. Tulet ja kokot olivat kohtauspaikka, jonne osallistujat toivat usein yhteistä poltettavaa. Tulen ääressä laulettiin, leikittiin ja tanssittiin. 1
Laskiaisvalkea
Laskiainen oli vuoden ensimmäinen tulijuhla, jossa mäenlaskun yhteydessä koottiin tulia oljista ja risuista. Laskiaisvalkean perinnettä harrastetaan yleisimmin rannikolla.1
Kynttilänpäivä
Helmikuun alun kynttilänpäivä oli pienempien liekkien päivä, jolloin vihittiin käyttöön uudet kynttilät. 2
Pääsiäisvalkea
Pääsiäiskokkoa poltetaan yleisimmin pääsiäislauantaina ja -sunnuntaina pahojen voimien karkottamiseksi sekä sato- ja karjaonnen turvaamiseksi. Perinne on vahvimmillaan Pohjanmaalla. 1 3
Helavalkeat
Helkajuhlissa hypittiin nuotion yli sadon kasvun siivittämiseksi.
Helavalkeat, eli kevättulet poltetaan vapun ja helluntain välisenä aikana, useimmin helatorstaina tai helluntaina. Samoihin aikoihin vietettiin myös helkajuhlaa, jossa muun muassa hypittiin nuotion yli sadon kasvun siivittämiseksi. Helavalkeita poltetaan etenkin Länsi- ja Lounais-Suomessa ja helkajuhlaa vietetään edelleen Valkeakoskella. 1 4 5
Juhannuskokko
Keskikesän valkeat tehdään juhannusyönä. Kokon palamisen edistymistä seurataan tarkasti tanssin ja laulun säestämänä. Kaikkein suosituin tulijuhla tunnetaan koko Itämeren alueella.1 6
Venetsialaiset
Tulta vettä ja valoa juhlistavat venetsialaiset ovat vakiintuneet elokuun viimeisen viikonlopun tietämille. Loppukesän juhlaan kuuluvat erilaiset tulet, soihdut, paperilyhdyt ja ilotulitteet. Venetsialaiset ovat kulkeutuneet rannikolta myös muualle Suomeen ja ovat suosittu tapahtuma myös muualla Euroopassa.1 7
Kekritulet
Tulilla juhlistetaan sadonkorjuuta, jonka aikana ei saanut jäädä viimeiseksi missään ja tuliltakin juostiin kilpaa kotiin.
Kekritulia tai Mikkelintulia tehdään Mikkelinpäivän ja Pyhäinpäivän välisenä aikana. Tulilla juhlistetaan sadonkorjuuta, jonka aikana ei saanut jäädä viimeiseksi missään ja tuliltakin juostiin kilpaa kotiin. Perinne on hiljalleen elpymässä ja kilpailee suosiosta Halloweenin kanssa.1 8
Adventti
Adventti on paaston aikaa ennen joulua, jolloin sytytetään joka viikko uusi kynttilä. Kynttilät symboloivat odotettavaa valoa ja vapautusta. 9 10
Uusivuosi
Vuodenvaihdetta juhlistetaan etenkin ilotulitteilla ja tinan valamisella, joilla karkotettiin pahoja henkiä ja ennustettiin tulevaa. 11